sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

CD uusi maistelumenu

Sähköpostiin tuli tarjous uudesta maistelumenusta. Tietysti otimme tarjouksen vastaan. Siitä tuli loistava reilun kuuden tunnin illallinen.

Oli hienoa, että sali oli täynnä ja yllättävästi suurin osa asiakkaista näytti olevan paikalla omalla rahalla. Ruokakulttuuriin ollaan siis valmiita panostamaan. Sali tekee vieläkin vaikutuksen. Ei liikaa ei liian vähän. Hyvin elegattia.

Ilta alkoi Ruinartin shamppanjalla. Sen viereen tuotiin pieni foliopussi, jossa oli erilaisia juuteslastuja. Niiden kanssa tarjottiin kolme erilaista dippiä, ruskistettua voita, tilliä, savua. Siitä jatkettiin suklaalla päällystettyihin hanhenmaksatikkareihin. Tikkari suli suussa tyylikkäästi; ensin suklaa ja sitten maksa. Siirryttiin päivitettyyn klassikkon, friteerattua ankannahkaa. Sen päällä oli kanelia ja sokeria. Olisin voinut vannoa syöväni korvapuustia! Lähes läpinäkyvä tattipizza päätti snaksit

Siirryimme keittiön tervehdyksiin. Aluksi saimme kolme pientä ruokaa. Jäätelötöttörö oli tehty turskasta ja perunasta. Canneloni juustosta ja kinkusta. Pyykkipojalla kiinnitetty rulla sisälsi näkkileipää ja revittyä vasikkaa. Puhtaita makuja, jossa esillepano sisälsi yllätyksen. Toisena teemana oli parsa. Valkoista parsaa, parsajäätelöä, parsalientä ja sitruslunta. Sitruslumi toimi kuin kevyt hollandese-kastike, toi tarvittavaa happoa annokseen. Hyvin, hyvin hienostunutta.

Oli ensimmäisen eturuuan aika. Japanilaisottain pikkelöityjä kasviksia ja tryffelipyreetä. Todella onnistunut kombinaatio, jossa maut ja tekstuurit toimivat upeasti yhteen. Tällaista kasvisruokaa lisää!

Seuraavaksi saimme tartaletin kuningastaskuravusta. Se tarjottiin pöydän ääressä nestemäisessä typessä keitetyn salaatin kera. Jokseenkin teatraalista. Lautasella oli myös merileväkaviaaria, katkarapu sipsi ja yrttidressing sekä naurisjäätelöä. Tässäkään ruuassa  ei oltu jääty pohtimaan vain makuja vaan tekstuurit ja komponenttien erilaiset lämpötilat tekivät huolitellun vaikutuksen.

Perinteistä ankanmaksa-annosta oli hieman päivitetty. Se oli saanut nyt seurakseen raparperigelen, -jäätelön ja -vaahdon. Pöydässä annoksen päälle raastettiin jäistä ankanmaksaa. Lisää teatteria! Tästä pidämme!


Jatkuu...

perjantai 15. kesäkuuta 2012

Uusi Kilta, Naantali

Naantalin musiikkijuhlat on must! Ennen konserttia vahvistimme itseämme ravintola Uusi Killassa Naantalin vierasvenesatamassa. Aurinkoisena iltana tuntui, että maisema varasti päähuomion aterialta.



Aluksi joimme suositellut drinkit, minun drinkkini nimi oli pilkku. Alkuruoaksi otimme parsaa, koska sitä ei taas kohta saa. Lisukkeena oli perinteinen hollandaise. Pääruoaksi söin saaristolaista, hyvin kermaista kalakeittoa.

Hyvin toimi ja konserttikin oli mainio, vaikka pääesiintyjä Camilla Nylund ei voinutkaan allergialtaan laulaa. Häntä korvaamassa oli Johanna Rusanen-Kartano. Varmasti haastava paikka, koska moni oli varmasti valinnut konsertin päästäkseen katsomaan harvoin Suomessa esiintyvää taiteilijaa. No, ammattitaitoinen esiintyjä selvisi tuosta tietysti ongelmitta.